Meänkieliset Plyppi-kirjat
Tunturissa oon talvi ja joka paikka oon valkeana. Yhtenä päivänä, ko Plyppi oon ulkona hihtamassa Jäneksen ja Kärpän kansa, net näkevä isoja jälkiä lumessa. Mikhään elukka tästä oon menny?
Heipä hei! Mie olen pikkunen sinitukkanen trolli, Plyppi. Mie asun Vaarajärven rannala ja praatin meänkieltä! Jokos sulla oon kaikki minun kirjat?
Plyppi-kirjoja oon käänetty meänkielele kymmenen kappaletta ja niitä oon mailmala jo yli kakstuhatta kirjaa!
Osa kirjoista oon myyty jo lophuun, mutta uuempia kirjoja mennee tilata wepistä! Kaikkia kirjoja mennee kans lainata ulos Ruottin ja Suomen Tornionlaakson pipliuteekistä.
Kirjat oon kääntäny meänkielele Jonna Palovaara. Kirjoitten julkasussa oon avustanheet Region Norrbotten ja Kolarin kunta. Syksylä 2019 Palovaara ja Suomalais-ruottalainen rajajokikomissio lahjotit meänkielisen Plypin kotona -kirjan kaikile ensimäisen luokan oppilhaile Tornionlaakson kunnissa molemin puolin väylää, yhtheensä 200 kappaletta!
Ajankohtasta
Lukijoitten tykkäyksiä
Mikäs meänkieli?
Meänkieli oon alkujansa Ruottin Tornionlaaksossa puhuttu minuriteettikieli, joka oon saanu kielen staattyksen vuona 2000. Sillon siittä tuli yks Ruottin viiestä kansalisesta minuriteettikielestä. Kielihistorialisesti meänkieli lukkeutuu suomen kielen peräpohjalaismurtheissiin ja se oonki kielelisesti likelä Suomen puolela Väylää puhuttua murretta.
Meänkieli oon uhanalanen kieli, olletikki sen takia, ette sen puhujat oon vanhoita eikä kaikki nuoremat ossaa praatia sitä. Oon mahottoman tähelistä saaja meänkielele uusia puhujia ja sen takia esimerkiksi kläpitten materiaahliin kannattee satsata, ko niistä oon kova uupelo.
Kläpit tykkäävä, ette heile hauskoista, majuriteettikylttyyristäki ophaista hahmoista, saattaa lukea omala eli isovanhemitten äitinkielelä. Se inspireeraa kläppiä käyttämhään ommaa minuriteettikieltä enämpi ko keksityt uuet hahmot. Soon hauska, ko niistä saattaa praatia semmostenki kläpitten kansa, jokka piiain lukeva sammaa kirjaa majuriteettikielelä. Eli moleman kielisiä kirjoja saattaa käyttää opetuksessa esikouluissa ja kouluissa.
Meänkieli on viimi aikoina alkanu kovasti kiinostamhaan ihmisiä Suomen puolelaki. Soon kans tähelinen, ette suomalaisekki kläpit saava oppia paikalista kylttyyriperintöä esimerkiksi vanhoista sanoista, ja sillä mallin oppia tietämhään oman kotipuolen histuuriaa ja omia juuria.
Ihmiset menevä sisäle kaartheesheen ja ottava poroja kiini suopunkilla. Peuravasikat otethaan kansa kiini. Sitte porot viethään montheen pienemphään kaartheesheen, missä net saava rauhottua. Jonku päivän perästä porot löysäthään taas tunturhiin.
