Meänkieliset Plyppi-kirjat
Tunturissa oon talvi ja joka paikka oon valkeana. Yhtenä päivänä, ko Plyppi oon ulkona hihtamassa Jäneksen ja Kärpän kansa, net näkevä isoja jälkiä lumessa. Mikhään elukka tästä oon menny?
Heipä hei! Mie olen pikkunen sinitukkanen trolli, Plyppi. Mie asun Vaarajärven rannala ja praatin meänkieltä! Jokos sulla oon kaikki minun kirjat?
Plyppi-kirjoja oon käänetty meänkielele kymmenen kappaletta ja niitä oon mailmala jo yli kakstuhatta kirjaa!
Osa kirjoista oon myyty jo lophuun, mutta uuempia kirjoja mennee tilata wepistä! Kaikkia kirjoja mennee kans lainata ulos Ruottin ja Suomen Tornionlaakson pipliuteekistä.
Kirjat oon kääntäny meänkielele Jonna Palovaara. Kirjoitten julkasussa oon avustanheet Region Norrbotten ja Kolarin kunta. Syksylä 2019 Palovaara ja Suomalais-ruottalainen rajajokikomissio lahjotit meänkielisen Plypin kotona -kirjan kaikile ensimäisen luokan oppilhaile Tornionlaakson kunnissa molemin puolin väylää, yhtheensä 200 kappaletta!
Ajankohtasta
Lukijoitten tykkäyksiä
Silloin tällöin kaivama rakhaat meän kielen Plypit esile läppien kansen ja raataama mitä sielä kirjassa oikhein lukkee. Ihanat kuvat, mettäntarinat ja meänkieli. Ehottomasti parhaimmat ja tunnerikkaimmat kirjat mulle ja läpile, niin siskonläpile että omile.... Lue lissääLue vähemmän
Nämä plyppi kirjat on ihan mahtavia. Itteläki on monesti nauru päässy ja lapsila kans ko kirjassa on hyviä letkautuksia! Eskarilaisen saamassa Plyppi aarnimettässä kaikilla nauratti ko hirvi käänty kattoon Plyppiä ja kysäsi, että ”No mutta sano, mikä mailmatun pikku kiiski sie olet” 😂. Plyppikirjan luku on eritoten mieleistä ko tarinan kerronta ja eläytyminen on paljon luontevampaa meänkielellä.
Kiitos tästä elämyksestä! ❤️. Mie toivon, että näitä Plyppi kirjoja julkastaan mailmatun moinen pinkka!... Lue lissääLue vähemmän
Etsin lapsuudesta tuttuja Pörri-peikko kirjoja omille lapsille luettavaksi, mutta päädyinkin tilaamaan ne meänkielellä Plyppinä. Puheenparsi herättää henkiin muistoja pohjoisen mummolasta ❤️ Kirjat ilahduttivat lahjoina myös kummityttöä Saksassa ja pohjoisesta kotoisin olevaa äitiäni. Kiitos sujuvista kaupoista, mahtavaa meänkielen ylläpitoa! 🍁... Lue lissääLue vähemmän
Soma lukea, uusia sanoja oppii mahottomasti niin lukija ko kuuntelijakin. 👍☀️... Lue lissääLue vähemmän
Meillä luetaan näitä kirjoja joka ilta. Ihanaa, että voin lukea lapsilleni heidän omalla murteella.... Lue lissääLue vähemmän
Mikäs meänkieli?
Meänkieli oon alkujansa Ruottin Tornionlaaksossa puhuttu minuriteettikieli, joka oon saanu kielen staattyksen vuona 2000. Sillon siittä tuli yks Ruottin viiestä kansalisesta minuriteettikielestä. Kielihistorialisesti meänkieli lukkeutuu suomen kielen peräpohjalaismurtheissiin ja se oonki kielelisesti likelä Suomen puolela Väylää puhuttua murretta.
Meänkieli oon uhanalanen kieli, olletikki sen takia, ette sen puhujat oon vanhoita eikä kaikki nuoremat ossaa praatia sitä. Oon mahottoman tähelistä saaja meänkielele uusia puhujia ja sen takia esimerkiksi kläpitten materiaahliin kannattee satsata, ko niistä oon kova uupelo.
Kläpit tykkäävä, ette heile hauskoista, majuriteettikylttyyristäki ophaista hahmoista, saattaa lukea omala eli isovanhemitten äitinkielelä. Se inspireeraa kläppiä käyttämhään ommaa minuriteettikieltä enämpi ko keksityt uuet hahmot. Soon hauska, ko niistä saattaa praatia semmostenki kläpitten kansa, jokka piiain lukeva sammaa kirjaa majuriteettikielelä. Eli moleman kielisiä kirjoja saattaa käyttää opetuksessa esikouluissa ja kouluissa.
Meänkieli on viimi aikoina alkanu kovasti kiinostamhaan ihmisiä Suomen puolelaki. Soon kans tähelinen, ette suomalaisekki kläpit saava oppia paikalista kylttyyriperintöä esimerkiksi vanhoista sanoista, ja sillä mallin oppia tietämhään oman kotipuolen histuuriaa ja omia juuria.
Ihmiset menevä sisäle kaartheesheen ja ottava poroja kiini suopunkilla. Peuravasikat otethaan kansa kiini. Sitte porot viethään montheen pienemphään kaartheesheen, missä net saava rauhottua. Jonku päivän perästä porot löysäthään taas tunturhiin.
[MK] Voi mahoton ko mulla oon jo iso vatta tässä kuvassa! (Rv 35)
Iso oli kans Pellonkorjuu-tapahtuma Pellossa, niin fiinin, ajankohtasen ja monipuolisen prukrammin oli Pellon kunta - Elethään hyvvää elämää ja olletikki Markus Koivumaa oornannu! Kiitos, ette Plyppiki sai kuttun tulla kirjoitten kans paikale! Met olima pyhänä sielä, kolo vain ette ilma sattu olheen aika kylmä ja vettäki piisko, ihmisiä olis muuten ollu varmasti enämpi. Kiitos kans kuvassaki näkyväle Väylän Kulkuri -pipliuteekkipyssile ja Tornionlaakson kirjasto!
Viimi viikonloppuna oli kans Kolarissa fiini KesäKolari, nyt oon Pajalassa ja Kittilässä markkinat ja ens viikola Mataringissä. Käykää veikkosten nyt ko meilä oon Tornionlaaksossa vaikka mitä!
Mie en ennää paljoa jaksa touhuta 🤰, mutta meänkieliset Plypit oon kaiken aikaa saatavilla wepissä! Ja sen verran mie sanon jo, ette kohta tullee lissää tietoa meän yhteisprušäktistä Kolarin kunta ja Ylitornion Kunta kans liittyen justhiinsa syntyvhiin kläphiin ja lukemisseen! ... Lue lissääLue vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Minä en edes huomannut tätä tapahtumaa! Oma elämä haasteellista😢
Väylän kulkuri ja Tornionlaakson kirjaston henkilökunta kiittävät! Mukavaa, että pääsit paikalle!
[MK] Tule tervehtimhään Plyppiä tulevana pyhänä Pelhoon! Plyppi oon paikala kirjaloovitten kans Pellonkorjuu - Kohathaan Pellossa -tapahtumassa klo 12.30-14.30.
[SV] Kom och hälsa på Plyppi i finska Pello på söndag! Plyppi är med på evenemanget med en massa boklådor på söndag 2. juli kl. 12.30-14.30 (finsk tid).
Pellonkorjuu Pellon kunta - Elethään hyvvää elämää #pellonkorjuu #tornionlaakso ... Lue lissääLue vähemmän
Kato lissää
Meänkieliset Plyppi-kirjat | Plyppi
www.plyppi.com
Plyppi-kirjoja oon käänetty meänkielele jo seittämän kappaletta ja niitä oon mailmala yli toistatuhatta kirjaa! Kirjat oon kääntäny meänkielele Jonna Palovaara.Kommentoi Facebookissa
[MK] Hyvä lukutaito oon auvain tikitaalimailhmaan
Lukemisen hyöty nro 9/9: Tikilukutaito
Smailitten (eli mikäs soon meänkielelä, hymypallo?), filmitten, plokitten ja kuvitten lukemisseen tarttee kans lukutaitoa. Mailhmaan tullee kaiken aikaa vain lissää tikitaalisia tekstiä, senki takia hyvä lukutaito oon tähelinen!
Tikitaaliset ympärystät alkaa olheen arkipäivän asioita jo kaikile meikäläisile. Kläpilekki net tullee etheen viimisthään koulussa. Justhiinsa vaikka kauko-opetuksessa tarttee tikitaalista lukutaitoa.
Jossaki vaihheessa kläpin oma itentiteetti altistuu tikitaalisitten ympärystöitten vaikutuksile ja sille kasuaa oma tikitaalinen itentiteetti. Sillon opetelhaan pitähmään omat rajat turvalisesti ja huolehtimhaan (mielen)terhveyestä. Mikä oon tosi ja mikä mielikuvitusta. Mihin kannattee kirjottaa omat tiot ja kunka suojata itteä. Tätähään met raahvaatki opettelema koko aijan.
◇◇◇
[SV] Läskunnighet är nyckeln till den digitala världen
Positiva effekter av läsning 9/9: Digital läskunnighet
För att kunna läsa smilisar, filmer, bloggar och bilder behöver man läskunnighet. Digitala texter blir bara fler och fler, därför spelar en bra läskunnighet nyckelroll här också.
Digitala omgivningar börjar vara en väsentlig del av vardagen för var och en av oss. Barn blir bekanta med dem alldeles senast i skolan. Till exempel i fjärrundervisning behöver man precis digital läskunnighet.
Vid något skede blir barnet utsatt för effekter av digitala omgivningar och en egen digital identitet börjar ta form. Då börjar man hålla fast vid sina gränser och säkerhet och lär sig ta hand om sin (mentala) hälsa. Vad som är sant och inbillning. Vart man skriver sina personliga uppgifter och hur man skyddar sig själv. Det är ju det vi vuxna också lär oss hela tiden. ... Lue lissääLue vähemmän
Kommentoi Facebookissa